HHAO vahvisti 6. kerran 14.12.2017, ettei peiteltyä 490.000 euron osinkoa ole maksettu!

Helsingin hallinto-oikeuden päätös on kuudes (6) kerta, kun minulle 1996-1997 maksetuksi väitetty 490.000 euron peitelty osinko on kumottu vero-oikeuden asiantuntijoitten toimesta 12.6.2003 – 14.12.2017 aikana!

1. Oikaisulautakunnan 12.6.2003 Jouko Raidalle 1996 verovuoden peitellyn VML 29 § perusteella maksetuksi väitetyn 490.000 euron peitellyn osingon kumoava päätös Raidalle maksetun 9.500 markan (1.598 euroa) asiamiespalkkion ylimenevältä osin ensimmäisen (1.) kerran.
2. Helsingin hallinto-oikeuden 25.11.2005 Jouko Raidalle 1996 verovuoden VML 29 § perusteella maksetuksi väitetyn 490.000 euron peitellyn osingon toinen (2.) kumoava päätös Raidalle maksetun 9.500 markan (1.598 euroa) asiamiespalkkion ylimenevältä osin.
3. Korkein hallinto-oikeus 28.4.2008 päätöksessään ei antanut veroasiamiehelle valituslupaa J. Raidan 20.12.2007 vastineen perusteella, joten oikaisulautakunnan 12.6.2003 päätös jäi lainvoimaiseksi 1996 verovuodelta.
4. Korkeimman hallinto-oikeuden 7.6.2010 päätös, jossa Helsingin käräjäoikeuden 13.3.2009 tuomion näytön perusteella KHO kumosi kaikilta osin koko Oy East Export Ltd:n 1996-1997 verovuosien jälkiverotuksen. Yhtiön verotus palautettiin Yhtiön kirjanpidon ja veroilmoituksen mukaiseen tilanteeseen, 1.1.1998 lainvoimaiseen tilanteeseen, joten Raidalle VML 29 § perusteella maksetuksi väitetty peitelty osinko kumottiin kolmannen (3.) kerran.
5. Oikaisulautakunnan 19.10.2016 Oy East Export Ltd:n verovuosien 1996-1997 päätökset, joissa neljännen (4.) kerran kumottiin VML 29 § perusteella Yhtiöstä Jouko Raidalle maksetuksi väitetty peitelty osinko Raidalle maksetun 9.500 markan (1.598 euroa) asiamiespalkkion ylimenevältä osin.
6. Helsingin hallinto-oikeuden 14.12.2017 Oy East Export Ltd:n verovuosien 1996-1997 päätökset, joissa jo viidennen (5.) kerran kumottiin VML 29 § perusteella Yhtiöstä Jouko Raidalle maksetuksi väitetty peitelty osinko Raidalle maksetun 9.500 markan (1.598 euroa) asiamiespalkkion ylimenevältä osin.

Maksoin 1996 kalenterivuoden normaalin palkkatuloon lisätyn 9.500 markan lisätulon jälkiveron veronkorotuksineen loppukesällä 2003 oikaisulautakunnan 12.6.2003 päätöksen mukaisesti.

Hallinto-oikeuden 14.12.2017 päätös lopettaa keskustelun 1996-1997 verovuosina Oy Clausen Export Ltd:stä (myöhemmin Oy East Export Ltd) maksetusta peitellystä osingosta.

Onko saman, verotarkastajien tietoisesti tosiasioiden vastaisen VML 29 § maksetun peitellyn osingon 11/2002 väitteen Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisessa vatvomisessa ja oikeuslaitoksen tarpeettomassa ylikuormittamisessa mitään järkeä?

Ei ole, ellei törkeisiin menettelyvirheisiin syyllistyneitä vero-, ulosotto- ym. virkamiehiä suojelisi näkymätön ohjaus, joka tekee perusteettomia rikostuomioita ja ulosoton velkavankeuksia suojattomille pk-yrittäjille, joista jo yli 15 vuotta kestänyt talousrikosprosessini on vain yksi (1) esimerkki.

Minut on Helsingin hovioikeudessa 10.6.2011 perusteettomasti  tuomittu törkeistä Oy East Export Ltd:n kirjanpitorikoksista ja veropetoksista, jotka Helsingin hallinto-oikeuden 14.12.2017 lopullinen päätös, ettei Yhtiö ole maksanut peiteltyä osinkoa, vahvistaa virheelliseksi.

Helsingin hallinto-oikeuden 14.12.2017 päätös lopullisesti hiljentänee tämän hyödyttömän yli 15 vuoden maksetun VML 29 § väittelyn.

Jos Helsingin hallinto-oikeus olisi 25.11.2005 tehnyt Oy East Export Ltd:lle ns. seurannaispäätöksen, kun se edellisen kerran käsitteli asiaa, ei olisi tarvittu 12 vuoden turhaa talousrikosprosessia.

Hallinto-oikeuden esittelijä ja Uudenmaan verovirasto manipuloivat tavoitteellisesti asiakirja-aineistoa salaten muilta tuomioistuimen jäseniltä mm. arvostetun veroasiamies Stig Öhmanin, johtava veroasiantuntija Hannu Kaijalaisen ja oikaisulautakunnan esittelijä Alpo Ronkaisen koko Yhtiön jälkiverotuksen kumoamista puoltavat lausunnot.

Manipuloinnin seurauksena hallinto-oikeuden jäsenet tekivät 25.11.2005 harhaanjohdettuina yli 12 vuoden päästä 14.12.2017 virheelliseksi osoittautuneen Oy East Export Ltd:n verotuspäätöksen.

Edellä mainitulla tavalla organisoitu vero- ja oikeusviranomaisjärjestelmä aiheutti minulle 12 vuoden tarpeettoman oikeusprosessin, ehdottoman vankeustuomion ja 1 M euron perusteettomat vahingonkorvaukset.

Asiaan perehtynyt emeritusprofessori Edward Andersson havaitsi 5.5.2009 hallinto-oikeuden esittelijän vakavan menettelyvirheen jo ennen, kun Korkein hallinto-oikeus 7.6.2010 kokonaan purki Oy East Export Ltd:n jälkiverottamispäätöksen.

Arvostetun Uudenmaan veroviraston veroasiamies Stig Öhmanin 11.8.2003 kokonaisuudessaan jälkiverotuksen kumoamista puoltavaa lausuntoa ei mainittu hallinto-oikeuden 25.11.2005 päätöksessä lainkaan.

Tässä artikkelissa hieman myöhemmin lisää veroasiamies Stig Öhmanin lausunnon sisällöstä.

Seuraavassa ote professori Edward Anderssonin 5.5.2009 lausunnosta:

• Muualta ei löytyne vastaavanlaista jo yli 15 vuotta kestänyttä verorikosfarssia, kuin Jouko Raidan ja Oy East Export Ltd:n 1996-1997 verovuosien verorikosprosessi?
• Johtavat verojuridiikan asiantuntijat vahvistavat, että tapaukseni on vero-, ulosotto- ym. viranomaisten menettelyvirheitten maailmanennätys, joiden seurauksena menestynyt Clausen-yritystoiminta ja Jouko Raidan työskentelymahdollisuudet turva-alalla tuhottiin, kun ulosottoviranomaiset 17.12.2012 ulosmittasivat Clausenin pankkitilin 490.000 euron arvosta Raidalle maksetuksi väitetyn peitellyn osingon perusteella, jonka hallinto-oikeus siis lopullisesti 14.12.2017 kumosi.
• Väärä mielikuva maksetusta peitellystä osingosta syntyi, kun tavoitepalkkaiset ja vilpilliset verotarkastajat esittivät 1.11.2002 verotarkastuskertomuksessa tosiasioiden vastaisen väitteen, ettei Venäjän verottaja tuntenut AOZT (ZAO) Clausen St.Petersburgia, joka toimi Oy Clausen Export Ltd:n paikallisena alihankkijayrityksenä, vaikka heillä oli selvät todisteet em. venäläisyhtiön todellisesta toiminnasta.
• Tilaajana projektiurakkasopimuksen tehnyt Venäjän rautatiehallinto (Lokakuun Rautatiet -yhtiö) edellytti 18 Mmk:n urakkasopimuksissa kirjallisesti mainiten sopimusehtona sen mukanaolon välttämättömäksi, jota ilman Pietarin Moskovan rautatieaseman lippuhalliprojekti ei toteutuisi.
• Verotarkastajilla oli jo 29.1.2001  luotettava tieto venäläisyhtiön liiketoiminnasta.

Henkilökohtainen 1996 verotus: oikaisulautakunta 12.6.2003 ja Helsingin hallinto-oikeus 25.11.2005

Yhtiön 1996-1997 verotus: Korkein hallinto-oikeus 7.6.2010, oikaisulautakunta 19.10.2016 ja Helsingin hallinto-oikeus 14.12.2017

Tosiasioiden vastaisen Clausen Exportin verotarkastuskertomuksen ankarat seuraukset

• Verotarkastajien tietoisesti perättömän väitteen (490.000 euron peitelty osinko) moninkertainen jo yli 15 vuotta kestänyt käsittely on maksanut veronmaksajille useita miljoonia euroja jo tähän mennessä.
• Mainittu 15 vuoden perusteeton asiakäsittely on tarkoittanut yhtäjaksoista talousahdinkoa ja ulosottovelallisuutta, joka on tietoisesti lainvastaisesti kirjoitetun verotarkastuskertomuksen seuraus.
• Minulta tuhottiin vakavien viranomaisten veromenettelyvirheiden seurauksena elämäntyö, joka 2002 työllisti Suomessa 20 kokopäivätoimista ja 44 osapäiväistä toimihenkilöä vastaten Suomen käteisrahahuollon toiminnasta sekä mahdollisuus ammatin harjoittamiseen tosiasioiden vastaisesti kirjoitetun verotarkastuskertomuksen seurauksena.
• Clausenin Huoltoverkosto 2002
• “Yrittäjien oikeusturva ja harkintavallan ulottuvuus verotarkastuskertomuksissa” (2017) -kirjassa myös verotarkastajana sekä verotarkastajien valvojana ja esimiehenä yli 25 vuoden ajan toiminut verotusasiantuntija Liisa Mariapori kävi läpi 500 pk-yrityksiin kohdistuvaa verotarkastusprosessia, jotka sisälsivät lukuisia vakavasti virheellisiä väittämiä. Veroasiantuntija Mariapori näyttää, miten verotarkastajien virheellisillä johtopäätöksillä perusteettomasti kaadetaan yritys toisensa perään.
• Verotarkastajien virheellinen menettely “Näin verotarkastajat kyhäsivät verovelan, josta minut on tuomittu. www.oikeusmurha.fi”, Oy Clausen Export Ltd:n verotarkastusprosessi, on mainittu kirjan lähdeaineistona sivulla 366.
• Clausen-yhtiöitten tietoisesti lainvastaisesti toteutetut verotarkastusprosessit eivät ole ainoastaan yksittäistapauksia. Kysymys on erittäin merkittävästä kansantaloudellisesta ongelmasta, johon pitäisi nopeasti puuttua ennen kuin jo tällä hetkellä Euroopan vertailutasolla heiveröinen pk-yrityssektori tarpeettomasti entisestään vaurioituu.

Perusteettoman VML 29 § peitellyn osingon lopullisesti kumoava ote HHAO:n 14.12.2017 päätöksestä

Oikaisulautakunta vahvisti asian jo 19.10.2016 Oy East Export Ltd:n päätöksissään, joiden sisällöistä veroasiamies Stig Öhman ei 60 päivän kuluessa valittanut Yhtiön kumotun peitellyn osingon osalta, mikä on HHAO:n 14.12.2017 päätökseen edellä esitetyllä tavoin kirjoitettu.

Yhtiön ja Veronsaajan välillä on jäljellä ainoastaan hallinnollinen kiista ns. oikeasta alihankintatyön hinnasta perustuen 1.1.2007 voimaan tulleeseen siirtohinnoittelulakiin, josta ei 1995 alihankintasopimuksen allekirjoitushetkellä ollut mitään tietoa.

Hovioikeus sovelsi 10.6.2011 rikostuomiossa perustuslain vastaisesti veromenettelylakia, joka ei kuulu yleisten tuomioistuinten tehtäviin.

Siirtohinnoittelulain soveltaminen kuuluu Verohallinnolle ja/tai hallintotuomioistuimille (Hallinto-oikeus ja Korkein hallinto-oikeus).

Hovioikeuden tuomio perustuu kirjanpito- ja veropetoksen osalta silkkaan arvioon, kun rikoksen tunnusmerkistön puuttumista ei huomioitu, vaikka verorikoslainsäädäntö sitä ehdottomasti edellyttäisi.

Verotarkastusprosessissa ei projektitoimituksen sisällöstä esitetty yhtään kysymystä Verovelvolliselle.

Korkein hallinto-oikeus kumosi 7.6.2010 Yhtiön 1996-1997 jälkiverotuksen kokonaan.

Törkeän kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön edellyttämää tietoisuutta ja tahallisuutta ei edes teoriassa voinut 1990-luvun puolivälissä olla, kun vieläkään (tilanne 1/2018) ei ole tietoa ns. lopullisesta Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä sen jälkeen, kun KHO 7.6.2010 purki Yhtiön jälkiverotuksen.

Sen perusteella Yhtiön kirjanpito ja veroilmoitukset oli 100 %:sti tehty oikein.

Hallinto-oikeus ja hovioikeus ovat arviopäätöksissään todenneet, että osa Yhtiön kirjanpitoon kirjatuista kuluista hyväksytään vähennykseksi elinkeinotulosta, 50 % yksittäisestä kululaskusta on hyväksytty ja toinen 50 % on jätetty hyväksymättä.

Mitkä laskut tai suoritukset ja miltä osin ovat oikeita ja mitkä vääriä, ei hovioikeuden tuomiossa kerrota.

Tämänkin näkökulman perusteella ainakin puolet kirjauksista on tehty oikein, joten tahallista kirjanpidon merkintävirhettä ei ole voinut olla olemassa.

Jälkeenpäin on syntynyt Veronsaajan ja Verovelvollisen kesken tulkintaerimielisyys vähennyksen suuruudesta, joka osoittaa, että tietoista ja tahallista kirjanpitorikosta ole tapahtunut.

Tämä käy myös ilmi KHT-tilintarkastaja Tarmo Haapasaaren asiantuntijalausunnoista, jotka vahvistavat, että kirjanpito on lainmukaisesti tehty.

KHT Tarmo Haapasaaren ao. asiantuntijalausunnot vahvistavat, että kirjanpito on edelleen lainmukaisesti tehty ja antaa kaikilta osin oikean kuvan Yhtiön 1996-1997 tilanteesta:

KHT-lausunto_2011-08-04

KHT Audit trail-lausunto_2016-01-03

Törkeiden 1996-1997 veropetosten tunnusmerkistöt edellyttävät Yhtiön osakkaalle maksettua peiteltyä osinkoa. HHAO:n 14.12.2017 päätös vahvistaa, että Yhtiö ei ole maksanut, jonka veroasiamies Stig Öhman jo 11.8.2003 lausunnossaan vahvisti.

Veroasiamies Öhman vahvisti em. lausunnossaan Uudenmaan veroviraston veroasiamiehenä johtavan veroasiantuntija Hannu Kaijalaisen kanssa samansisältöisesti: “päätettäväksi jää katsotaanko esitetty 15 prosentin osuus konsernisuhteessa / intressipiirissä kokonaan tulonhankkimistarkoituksessa suoritetuksi, verotuksessa vähennyskelpoiseksi suorituksesi, kun huomioidaan Venäjällä vallinneet (erityiset) olosuhteet.

En vastusta koko määrän arvioimista vähennyskelpoiseksi kuluksi.”, totesi 11.8.2003 veroasiamies Stig Öhman.

• Veroasiamies Stig Öhmanin 11.8.2003 lausunto on perustelematta sivuutettu 25.11.2005  Helsingin hallinto-oikeuden päätöksessä.
• Edellä esitetettyä veroasiamies Stig Öhmanin lausuntoa, jossa hän vahvisti hyväksyvänsä alihankintasopimuksessa sovitun hinnoittelun sellaisenaan, ei mainittu epäoikeudenmukaisessa hovioikeuden 10.6.2011 tuomiossa.

Hovioikeuden tuomion 10.6.2011 tuomion keskeisten 5-7 syytekohtien perusteet on lopullisesti hallinto-oikeuden Oy East Export Ltd:n 14.12.2017 päätöksessä vahvistettu virheellisiksi.

Helsingin hovioikeuden virheellisen 10.6.2011 tuomion päätelmä, että Oy Clausen Export Ltd:stä (myöhemmin Oy East Export Ltd) on 1996-1997 verovuosilta maksettu peiteltyä osinkoa minulle on jo 12.6.2003 oikaisulautakunnan päätöksessä vahvistettu virheelliseksi.

Jos Uudenmaan verovirasto olisi noudattanut VML 55 § seurannaissäädöstä 12.6.2003 oikaisulautakunnan veronoikaisupäätöksen perusteella, olisi Oy East Export Ltd:n ilmeisen tarpeeton 15 vuoden jälkiverotusprosessi ja siihen liittyvä Jouko Raidan verorikosprosessi jäänyt toteutumatta.

Yhteiskunnan varoja olisi Oy East Export Ltd:n ja Jouko Raidan tapauksissa säästetty miljoonia euroja, kun mielivaltaisen ja ennalta päätetyn verotarkastusprosessin epäoikeudenmukainen päätelmä Yhtiöstä maksetusta peitellystä osingosta olisi 12.6.2003 kumottu oikeusvaltion menettelytapojen edellyttämällä tavalla.

On mieletöntä yhteiskunnan resurssien tuhlausta laiminlyödä voimassaolevan verolainsäädännön noudattaminen, jonka tarkoituksena on tarjota yksityishenkilöille, yrityksille ja oikeusviranomaiselle mahdollisuus veroviranomaisen virheiden oikaisemiseen sekä yksityishenkilön perustuslain 21-22 § ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 ja 7 artiklojen säädösten noudattamiseen.

VML 55 § noudattamatta jättäminen ja verovelvollisen toimittamisen asiakirjojen manipulointi on aiheuttanut minulle aiheettoman vankeustuomion, 15 vuoden verorikosoikeusprosessin ja perusteettoman pitkäaikaisen ulosottovelallisen aseman, johon liittyy lukuisia Helsingin ulosottoviraston erikoisperintäyksikön (osasto 7) erittäin vakavia menettelyvirheitä.

Erittäin ongelmallista on, kun ulosottovirasto ei halua selvittää omia vahingonkorvausperusteisia menettelyvirheitään oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi toimivan viranomaisen tavoin, vaan henkilökohtaisia tulospalkkausperiaatteita ja taloudellista etuaan sokeasti vaalien kritiikittömästi jatkaa vakavia menettelyvirheitään.

Ulosottoviranomaisen menettelyvirheisiin ei Suomessa puututa, mikä on erittäin vakava epäkohta.

Tietoisistakaan viranomaisten menettelyvirheistä ei Suomessa rangaista, kuten valtakunnansyyttäjän mitätön vahingonkorvaus vakavista virhemenettelyistä on todiste.

Tapauksessani Suomen oikeusjärjestelmän menettely on häpeällistä. Se poikkeaa merkittävästi oikeudenmukaisen eurooppalaisen oikeuslaitoksen mielikuvasta.

Suomessa osin vilpillisesti toimivat vero-, ulosottoviranomaiset ym. ovat hallitseva yläluokka, kun  elinikäiseen velkavankeuteen vakavien menettelyvirheiden seurauksista kärsivät pk-yrittäjät entisajan maaorjiin ja torppareihin rinnastettavissa alamaisväestö, jonka oikeuksia ei valvo kukaan.

Jopa tietoisen vilpillisesti toimiva viranomaishallinnon osa on tuhoamassa Suomen maineen luotettavana pk-yritysympäristönä.

Lukuisat perusteettomat pk-yrityksiin kohdistuneet inkvisitiot, kuten mm. Kouvolan China Center, Lappeenrannan Larissa Lisitsin, Helsingin Clausen-yhtiöt, Vantaan Antiokia Oy ja muut pieniin kuljetusalan yhtiöihin kohdistettu verottajan, ulosottoviraston ym. virkamiesten mielivalta ovat esimerkkejä.

Ongelman ydin on tietoisesti tosiasioiden vastaisia väitteitä sisältävä verotarkastusprosessi, jonka toteuttaja saa itselleen erilaisia tavoitepalkkaukseen sisällytettyjä urakehitys, virka-asema- ym. etuja.

Tosiasioiden vastaisista verotarkastuskertomuksista 500 pk-yrityksen karuista kohtaloista löytyy lisätietoja veroasiantuntija, KTM, notaari Liisa Mariaporin 2017 julkaistusta “Yrittäjien oikeusturva ja harkintavallan ulottuvuus verotarkastuskertomuksissa” -kirjasta.

Kansantaloudellisestikin tärkeä pk-yrityssektori odottaa ja edellyttää viranomaisvalvonnalta pikaisia toimenpiteitä vero-, ulosotto ym. viranomaisten mielivallan lopettamiseksi.

Suomen Yrittäjät, jonka pitäisi olla pk-yrittäjien turvajärjestö veroasioissa, ei valitettavasti sitä ole.

Yrittäjäjärjestö johdonmukaisesti ja harhaanjohtavasti vähättelee tosiasioiden vastaisten verotarkastuskertomusten määrää yksittäistapauksina, kun kyse on laajamittaisesta ongelmasta.

Tämän tosiasioihin perustuvan artikkelin sisällöstä voi vapaasti tehdä johtopäätöksen, onko kysymys erittäin vakavasta kansantaloudellisesta ongelmasta, jolla tietoisesti tuhotaan maan hyvinvointia.